Energiaviisaan taloyhtiön tunnusmerkit

Oman taloyhtiön energiankäyttöä ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta se kyllä kannattaisi: energia- ja vesikustannusten osuus taloyhtiön hoitokuluista on peräti 30–40 prosenttia. Jokainen säästetty kilowattitunti ja vesilitra näkyvät suoraan euroissa ja ympäristökin kiittää. Muutos ei vaadi asuinolosuhteista tinkimistä tai kalliita investointeja. Tärkeintä on oikea asenne ja käytännön teot.

Mihin kaikkeen energiaa sitten kuluu? Asuinkiinteistössä sitä kuluu lämmitykseen sekä eri laitteiden ja järjestelmien käyttämään sähköön. Kiinteistösähkö sisältää rakennuksen teknisten järjestelmien ja niihin kuuluvien laitteiden kuluttaman sähkön. Huoneistosähkö taas on asukkaiden kodeissaan kuluttamaa sähköä. Lämmitysenergian kulutus puolestaan jakautuu tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen.

Taloyhtiöiden energiankulutukseen vaikuttavat siis sekä kiinteistön huolto- ja ylläpitotoimet että asukkaiden kulutuskäyttäytyminen. Lämmitysenergian ja veden kulutus ovat Suomessa jo laskusuunnassa, mutta sähkönkulutus puolestaan nousussa laitteiden määrän lisääntyessä.

”Kiinteistön kaikista hoitokuluista kuluu edelleen noin 30–40 prosenttia energiaan ja veteen. Energiankäytöllä on siis iso vaikutus hoitovastikkeeseen ja sitä kautta vuokraan. Rakennusten energiaviisaalla ylläpidolla ja tarpeenmukaisella kulutuksella on mahdollista vaikuttaa suoraan kiinteistönpidon kokonaiskustannuksiin – ja asukkaiden lompakon paksuuteen”, sanoo Realian Ympäristö- ja energiapalveluiden johtaja Mari Rajaniemi. 

Marin tiimin työhön Realialla kuuluu mm. rakennusten energiankulutuksen seuranta ja analysointi sekä poikkeamiin reagoiminen. Kulutusseuranta on kannattavaa, sillä energiankulutukseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, toisin kuin muihin kiinteämpiin asumiseen liittyviin hoitokuluihin.

Säästöjä ilman investointeja

Energiaviisas kiinteistönpito on taloyhtiön, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja asukkaiden yhteispeliä. Merkittäviä säästöjä on mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia investointejakin.

”On arvioitu, että työnsä hyvin ja tarkasti hoitava huoltoyhtiö voi säästää taloyhtiölle jopa 10 prosenttia laskennallisesta peruskulutuksesta, kun taas huolimattomalla kunnossapidolla kustannukset saattavat kasvaa peräti 20 prosenttia. Myös asukkaiden kulutuskäyttäytymisellä on väliä. Se voi heilauttaa kustannuksia viitisen prosenttia suuntaan tai toiseen”, Mari valaisee.

Isännöitsijä on merkittävässä roolissa säästöjen metsästyksessä. Hänen tehtävänsä on seurata aktiivisesti taloyhtiön energiankulutusta ja ehdottaa ja valvoa toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.

”Kannattaa muistaa, että energiansäästöä ei koskaan tehdä asumisolosuhteiden heikentymisen kustannuksella. Asumismukavuus voi päinvastoin parantua, kun esimerkiksi ikkunat tiivistetään kunnolla”, Mari toteaa.

Energiankulutusta täytyy ensin mitata, jotta sitä voi seurata ja hallita. Taloyhtiön energiamittareiden lukemat kannattaa siis ottaa kuukausittain ylös esimerkiksi Exceliin.

”Meneillään olevan jakson kulutusta verrataan aina edellisvuoden kulutustasoon. Kulutuspiikit saattavat kertoa järjestelmävioista, joihin pystytään seurannan ansiosta reagoimaan nopeasti. Pitkällä tähtäimellä voidaan tarkastella, miten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat toimineet”, Mari vinkkaa.

Kiinteistönpidossa pyritään siihen, että laitteiden ja järjestelmien käyttö olisi tarpeenmukaista ja että tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään saman tien. Asukkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan energiayhtiöiden verkkopalveluissa sekä mittaamalla yksittäisten laitteiden kulutusta.

”Monilta energiayhtiöiltä saa lainaksi helppokäyttöisiä energiamittareita, joilla voi mitata sähkölaitteiden kulutusta. Näin voi helposti paljastaa oman kodin sähkösyöpöt.”

Tieto ei kuitenkaan yksin riitä, sillä vasta tehdyt säästötoimenpiteet näkyvät energialaskuissa.

Energiaviisaan taloyhtiön tarkistuslista:

  1. Porras- ja varastotilojen oikeat lämpötilat: kerrostalojen porrashuoneet 17–18 °C, varasto 12 °C
  2. Ilmanvaihdon käyttöajat
  3. Valaistuksen hämäräkytkinten ja porrasautomaattien toiminta-ajat
  4. Energiansäästölamppujen käyttö
  5. Autolämmityspaikkojen kytkinkellojen toiminta
  6. Saunavuorojen järkevä ryhmittely
  7. Kylmälaitteiden toiminta ja asetukset
  8. Asuntojen ja talosaunan vettä säästävät hanat, suihkusekoittimet ja WC-istuimet

Energiaviisaan asukkaan vinkit:

  1. Säädä asuinhuoneiden lämpötilat sopiviksi: oleskelutilat 20–22 °C ja makuuhuone 18–20 °C. Lattialämmitys korkeintaan 24 °C.
  2. Tuuleta nopeasti ristivedolla, älä jätä ikkunaa raolleen päiväksi.
  3. Tiivistä ikkunoiden ja parvekkeiden ovet.
  4. Tarkista lämpöpatterit: jos jatkuvasti vain patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, patteri pitää ilmata. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni.
  5. Valitse energiatehokkaita laitteita – ja vain tarpeeseen.
  6. Suosi LED-valaistusta ja sammuta tarpeettomat valot.
  7. Sammuta laitteista virta käytön jälkeen, älä ylläpidä valmiustilaa.
  8. Käytä vettä säästeliäästi.

 

Ota yhteyttä oman paikkakuntasi isännöinnin ammattilaisiin täällä.