Taloyhtiön lämmitys – usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon lämmitys maksaa? Toimiiko kerrostalon lämmitys, kun asunnossani on kylmä, vaikka patteri on täysillä? Mitä pattereiden ilmaus oikein tarkoittaa? Tässä artikkelissa asiantuntija vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin taloyhtiön lämmitykseen liittyen.

Minkälaisia eri lämmitysmuotoja taloyhtiössä voi olla?

On olemassa lukuisia eri lämmitysmuotoja, joista yleisin on tällä hetkellä kaukolämpö: lämmintä vettä johdetaan kaupungin tai paikallisen energialaitoksen kaukolämpökeskuksesta taloyhtiön lämminjakokeskukseen, josta lämpö siirretään vesikiertoisen lattialämmityksen tai pattereiden kautta asuntoihin. Taloyhtiö voi lämmitä myös sähköllä, öljylämmöllä, maalämmöllä tai esimerkiksi ilmavesilämpöpumpulla.

Poistoilmalämpöpumppua hyödyntävissä yhtiöissä lämmitysenergiaa otetaan talteen poistettavasta ilmasta ilmanvaihtoputkiston kautta. Pumppu siirtää hukkalämmön tuloilmaan, käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Myös jätevedestä voi ottaa talteen lämpöenergiaa.

Päälämmön tuottolähteeseen voi lisäksi yhdistää lisälämmön lähteen, kuten esimerkiksi aurinkopaneelit, aurinkolämpökeräimet tai ilmalämpöpumput. Aurinkopaneeleista saadaan tasasähköä, joka muutetaan jännitemuuttajan avulla 230 voltin vaihtojännitteeksi. Aurinkolämpökeräimissä kiertää neste, jonka lämpö voidaan hyödyntää lämmönvaihtimen avulla varsinkin kesäaikaan lämpimän käyttöveden tuottamisessa.

Talomme lämmityslasku on melko suuri. Mitä kerrostalon lämmitys yleensä maksaa?

Lämmitys on yksi suurimmista vuosikuluista taloyhtiölle, olipa kyseessä sitten rivi- tai kerrostalon lämmitys. Lämmityskulut riippuvat esimerkiksi siitä, milloin rakennus on valmistunut ja minkä kokoinen se on. Luonnollisesti myös lämpöeristeiden paksuus ja yleiskunto vaikuttavat talon lämmöneristysominaisuuksiin. Uudet talot kuluttavat siis selvästi vähemmän energiaa kuin vanhat rakennukset. Keskimäärin taloyhtiön vuosittaiseen lämmitykseen kuluu 30–60 kilowattituntia rakennuskuutiolta.

Mietimme kaukolämmön vaihtamista edullisempaan vaihtoehtoon. Mikä taloyhtiön lämmitysmuodoista olisi kustannustehokkain? Entä energiatehokkain?

Maalämpö voi olla sekä kustannus- että energiatehokas lämmitysmuoto. On kuitenkin huomioitava, että maalämpöön siirtymiseen liittyy aina merkittäviä investointikustannuksia. Käyttökustannuksiltaan maalämpö on kuitenkin varsin edullinen lämmitysmuoto ja maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa merkittävästi paikkakunnan kaukolämmön hinta.

Myös hybridimallin hyödyntäminen on energiatehokasta. Esimerkiksi maalämpöön voi yhdistää muita lämmönlähteitä, kuten poistoilmavaihdon energiaa, jäteveden lämmöntalteenottoa ja aurinkoenergiaa.

Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että toisilla paikkakunnilla kaukolämpö on merkittävästi edullisempaa kuin toisaalla. Tällöin maalämpöön vaihtaminen ei välttämättä tuo toivottuja kustannussäästöjä.

Harkitsemme taloyhtiössämme lämmitysmuodon vaihtoa. Onko se mahdollista ja miten se käytännössä tapahtuu?

Lämmitysmuotoa voi vaihtaa. Avuksi kannatta ottaa energia-asiantuntija, joka tekee taloyhtiökohtaiset suunnitelmat ja tarkat laskelmat siitä, mikä lämmitysmuodoista olisi kiinteistöön sopivin, paljonko vaihtamisesta aiheutuvat investointikustannukset olisivat ja minkälaisesta takaisinmaksuajasta puhutaan. Pohjatyö kannattaa tehdä siis huolellisesti.

Lämmitysmuodon vaihtaminen vaatii aina yhtiökokouksen päätöksen. Päätöksen tekoa helpottaa huomattavasti se, että suunnitelmat ja laskelmat on tehty perusteellisesti.

Lämmitysmuodon vaihtamiseen haettavat ARA-avustukset edellyttävät asianmukaisia suunnitelmia.

Taloyhtiömme lämmityskulut ovat mittavia. Voiko niihin vaikuttaa?

Lämmityskuluihin voi vaikuttaa.

Ensinnäkin kannattaa muistaa, että iso osa lämmityskuluista syntyy käyttöveden lämmittämisestä. Mitä vähemmän vettä kuluu, sitä vähemmän kuluu myös energiaa. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat hyvä apu vedenkulutuksen hillitsemiseen: kun asukkaan vesilasku perustuu omaan kulutukseen, vedenkäyttöön kiinnitetään myös enemmän huomiota.

Myös huoneistokohtaiset lämpötilat vaikuttavat suoraan lämmityslaskuun. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan mukaan yhden asteen nousu huonelämpötilassa lisää lämmityskuluja jopa viisi prosenttia. Noin 21 astetta on energiataloudellisesti järkevä huonelämpötila.

Taloyhtiössä voidaan tarvittaessa toteuttaa myös patterilämmitysjärjestelmän saneeraus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että patteriverkosto huuhdellaan, patteriventtiilit vaihdetaan ja säädetään sekä lisäksi patteritermostaatit vaihdetaan, jotta jokaiseen huoneistoon saadaan asumisviihtyvyyttäkin parantava tavoitelämpötila.

Asunnossani on kylmä. Voinko vaikuttaa lämpötilaan, kun lämmönjakelu perustuu kuitenkin patteriverkoston perussäätöihin?

Jos asunto tuntuu taloyhtiön tavoitelämpötilaa selvästi viileämmältä, kannattaa selvittää, onko huoneiston pattereissa jotakin vikaa. Jos patterista kuuluu lirinää, patterissa voi olla ilmaa. Patterin venttiili voi olla myös jumissa niin, ettei patteri lämmitä asuntoa lainkaan. Mikäli epäilet, että patterissa on vikaa, ota yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.

Kerrostalon lämmitys ei selvästikään toimi, koska yhdessä asunnossa on kylmä, toisissa taas ei. Mitä tehdä?

Jos lämpö jakautuu epätasaisesti huoneistojen välillä ja lämmitysjärjestelmän mahdolliset viat on jo suljettu pois, voi edessä olla lämmitysjärjestelmän saneeraus. Tällöin patteriventtiilit ja termostaatit vaihdetaan, lisäksi koko järjestelmä huuhdellaan ja tasapainotetaan. Lämmitysjärjestelmän saneerauksella pyritään siihen, että jokaisessa asunnossa olisi sama huonelämpötila. Motiva suosittelee, että huoneiston sisälämpötila olisi noin 21 astetta, makuuhuoneessa asteen tai pari vähemmän. 

Huoltoyhtiö ilmoitti ilmaavansa patterit. Mitä se oikein tarkoittaa?

Patterijärjestelmään saattaa ajan myötä kerääntyä ilmaa, eikä vesi silloin kierrä putkistossa oikein. Kun patterit ilmataan, ylimääräinen ilma päästetään pois patterin toisessa päässä sijaitsevasta venttiilistä. Ilmaamista ei kuitenkaan saa tehdä itse, sillä toimenpiteen yhteydessä lämmönjakojärjestelmään on usein lisättävä nestettä taloyhtiön lämmönjakokeskuksesta käsin. Muutoin käy niin, että asuintalon ylimmät kerrokset jäävät ilman lämpöä. Siksi huoltoyhtiö suorittaa aina ilmauksen.

Lämmitystä koskeviin kysymyksiin vastasi Realia Isännöinnin tekninen isännöitsijä Timo Simula.