Taloyhtiön hyvä hallintotapa – tunnetko nämä suositukset?

Taloyhtiön hyvä hallintotapa sisältää 63 suositusta, joiden tavoitteena on selkeyttää taloyhtiön toimintaa, lisätä asumisviihtyvyyttä ja antaa käytännön työkaluja niin avoimuuden kuin suunnitelmallisuudenkin lisäämiseksi. Poimimme seitsemän mielenkiintoista kohtaa suosituksesta.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen tarkoitus on täydentää asunto-osakeyhtiölakia, joka ei ota kantaa kaikkiin taloyhtiön arkeen liittyviin asioihin. Siksi Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry ja oikeusministeriö ovat laatineet hyvän hallintotavan suositukset. Nämä käytännönläheiset ohjeistukset paitsi täydentävät lakisääteisiä vähimmäisvaatimuksia myös helpottavat taloyhtiön jokapäiväistä toimintaa.

Suositus pohjautuu periaatteisiin, joissa korostetaan muun muassa osakkaiden yhdenvertaisuutta, suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja taloyhtiön johdon yhtiön edun mukaista toimintaa.

Tässä seitsemän mielenkiintoista poimintaa suosituksesta. Kokonaisuudessaan voit tutustua suositukseen Isännöintiliiton sivuilla.

1. Hallituksen jäsenille maksetaan riittävä ja kohtuullinen palkkio

Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee, että hallituksen palkkioista päättää yhtiökokous. Käytännössä se tarkoittaa, että palkkioita voidaan joko maksaa tai olla myös maksamatta, jos yhtiökokouksessa niin päätetään. Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen mukaan hallituksen jäsenille ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kuitenkin asianmukainen palkkio sekä kokouksista että esimerkiksi työmaa- ja suunnittelukokouksiin osallistumisesta. Kun taloyhtiön hallitustyöskentelystä maksetaan riittävä ja kohtuullinen korvaus, lisää se myös kiinnostusta tehtävää kohtaan.  

Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen palkkiot yleistyvät – viisi kysymystä hallituspalkkioista

2. Hallitustyöskentelystä kiinnostuneet pääsevät hallitukseen vuorollaan

Suositeltavaa on, että kaikki hallitustyöskentelystä kiinnostuneet osakkaat pääsevät hallitukseen vuorollaan. Vaikka laki ei määrittelekään, kuinka monta toimikautta sama hallitus saa toimia, vaihtuvuus kuitenkin ehkäisee eriarvoistumista, klikkiytymistä ja toisaalta myös sitä, että samalla kokoonpanolla johdetaan taloyhtiötä vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen. Pienemmissä yhtiöissä ei hallitustyöskentelyyn välttämättä löydy yhtä lailla halukkaita kuin isoimmissa yhtiöissä, joten säännölliseen vaihtuvuuteen ei toki aina ole edes mahdollisuutta.

Lue lisää: Taloyhtiön hallitus - Mitä se tekee ja kuka voi kuulua hallitukseen?

3. Isännöintisopimuksen sisältö käydään säännöllisesti läpi hallituksessa

Hyvä toimintatapa on, että isännöintisopimuksen sisältö käydään läpi hallituksessa vuosittain. Näin hallitus on perillä siitä, mitä isännöintisopimus sisältää ja mitä ei. Lisäksi suosituksessa kehotetaan, että isännöintisopimus tehdään aina kirjallisesti, vaikka asunto-osakeyhtiölaissa ei sitä erikseen vaaditakaan.

Lue lisää: Mistä isännöitsijä vastaa?

4. Taloyhtiön ja osakkaiden väliset riidat ratkaistaan ensisijaisesti sopimalla ja seuraavaksi sovintomenettelyillä

Taloyhtiön hyvä hallintotapa suosittelee, että taloyhtiön ja osakkaiden väliset riidat ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kevyesti: ensisijaisesti sopimalla ja seuraavaksi sovintomenettelyillä. Kun erilaisia osakkaan ja taloyhtiön välisiä riitatilanteita ratkotaan, esimerkiksi alan asiantuntijoiden lausuntoja voi tarpeen mukaan hyödyntää.

5. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja vaihdetaan seitsemän vuoden välein

Laki edellyttää, että taloyhtiön tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Tästä syystä näissä tehtävissä ei voi toimia esimerkiksi isännöitsijä, hallituksen jäsen tai taloyhtiön enemmistöosakas. Hyvässä hallintotavassa suositellaan lisäksi, että sekä tilintarkastaja että toiminnantarkastaja vaihdetaan seitsemän vuoden välein. Näin tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan arviointikyky pysyy rakentavana mutta kriittisenä. 

6. Hallituksen päätöksistä viestitään säännöllisesti kaikille osakkaille ja asukkaille yhtiökokousten välilläkin

Hyvässä hallintotavassa suositellaan, että hallitus ja isännöitsijä tiedottavat kaikille osakkaille ja asukkaille hallituksen päätöksistä aina, kun päätökset vaikuttavat tavalla tai toisella asumiseen, huoneistojen käyttämiseen tai asumiskustannuksiin. Lisäksi on suositeltavaa, että taloyhtiön taloudellisessa tilanteessa tapahtuvista muutoksista tiedotetaan tilikauden aikana osakkaille heti, kun niistä on tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallituksen päätöksistä ja taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavista asioista viestitään aktiivisesti myös yhtiökokousten välillä.

Katso lisää: Taloyhtiön viestintä

7. Osakkaan on toimittava huomaavaisesti muita kohtaan

Taloyhtiön osakkaalla on oikeuksia mutta myös velvollisuuksia. Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus ehdottaa, että yksi osakkaan velvollisuuksista on se, että hän ottaa toiminnassaan huomioon aina myös toiset osakkaat ja asukkaat. Mitä enemmän asukkaat huomioivat muita sekä omaa asuntoaan että yhteisiä tiloja käyttäessään, sitä parempana taloyhtiön ilmapiirikin pysyy.

Lue lisää: Naapurisopu koetuksella taloyhtiössä – miten ratkaista ongelmatilanteet?